Opiskelen Lapin yliopistossa erityisopettajaksi, jonka ohella valmennan Olivia Jokisen kanssa nuoriso-kilparyhmää 4 kertaa viikossa, sekä junioreiden-kilparyhmää kahdesti viikossa. Olen aloittanut yleisurheilun alakouluikäisenä Haukiputaan Veikoissa, ja kilpailemisen alettua kiinnostaa siirtynyt syksyllä 2012 11-vuotiaana Kuivasjärven Auraan. Pian pääsinkin Annen valmennukseen kilparyhmään, jossa jatkoin urheilua ja kilpailemista kesän 2017 loppuun, lukioikään saakka.
Lajeja on tullut kokeiltua laidasta laitaan. Olen niin käynyt parin vuoden verran Antero Lehdon heittotreeneissä Annen pika-, aita- ja hyppypainotteisten treenien lisäksi, kuin myös treenannut ja kilpaillut keskimatkoja Riitta Kallio-Kokon silmän alla. Viimeisinä kilpailukausinani suosikkilajeiksi muodostuivat pituushyppy ja kolmiloikka.
Kävin lasten yleisurheiluohjaajakurssin keväällä 2016, ja samana kesänä aloitin yleisurheilukoulun ohjaamisen Aurassa. Nuorten yleisurheiluohjaajakurssin olen käynyt syksyllä 2017, ja vuotta myöhemmin, syksyllä 2018, sain ohjattavakseni ensimmäisen oman kilparyhmän. Ryhmän kokoonpano on vaihdellut ja kasvanut vuosien mittaan, ja tällä hetkellä ryhmässä on parikymmentä 14-18-vuotiasta tyttöä. Vuonna 2022 täydensin valmennusosaamistani käymällä Kuortaneella SUL:n Nuorisovalmentajatutkinnon, ja olenkin kiinnostunut ja innokas oppimaan jatkuvasti uutta yleisurheilusta ja valmentamisesta.
Laajan lajipohjani vuoksi minulla on kokemusta monesta lajista heitoista hyppyihin, mutten myöskään pelkää pyytää apua muilta seuramme valmentajilta silloin, kun mennään oman valmennusosaamiseni heikommille alueille. Minulle tärkeintä valmentamisessa on tarjota nuorille turvallinen, rento ja kannustava ympäristö harjoitella ja kehittyä. Vaikka kilparyhmässä treenaaminen edellyttää kilpailemista ja tavoitteellisuutta, tavoitteiden ei tarvitse jokaisella olla huippu-urheilu-ura tai maailmanmestaruus – riittää, että jokainen asettaa itselleen sopivan haastavilta tuntuvia tavoitteita ja saa niin treenaamisen kuin kisaamisen tuloksena onnistumisen tunteita.
Vaikka motivaatio lähtee pohjimmiltaan aina urheilijasta itsestään, koen, että valmentajalla on suuri rooli motivaation ylläpitämisessä. Tämä tapahtuu kannustamalla ja pitämällä tekeminen tarpeeksi haastavana, mutta myös hauskana. Tavoitteiden kasvaessa ja treenien ollessa koko ajan kovempia, mielekkyys on se, joka pitää hommassa kiinni.
Iloiseksi minut tekee se, että kovankin treenin jälkeen lähdetään kotiin hymyssä suin. Vaikka urheilijat kasvavat koko ajan ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta urheilustaan, olen aina apuna asiassa kuin asiassa – tyhmiä kysymyksiä ei olekaan! Jos kiinnostuit, ja haluat tulla treenaamaan monipuolisesti tavoitteelliseen, hyväntuuliseen porukkaan, ole yhteydessä Anneen.